.png)
WSA on oppimistyylitieteisiin pohjautuva analyysi, jonka avulla saadaan selville yksilön biologiset ominaisuudet ihan aivojen tasolla. Eli se miten henkilö luontaisesti käsittelee tietoa ja ajattelee, sekä
mitkä ovat ne aistiväylät, joiden kautta informaatio ja kokemukset parhaiten kulkeutuvat tietoiseen mieleen. Tässä analyysissä ei ole kyse siitä, että ihmiset jaoteltaisiin karkeasti joko analyyttisiksi (vasen aivolohko) tai kokonaisvaltaisiksi (oikea aivolohko). Kyse on siitä, missä määrin luontaisesti käytämme kutakin aivolohkoa. Osa meistä käyttää luontaisesti enemmän vasenta, ja osa oikeaa. Tästä syystä osa meistä rakastaan pieniä yksityiskohtia ja osa laajoja kokonaisuuksia. Joillakin meistä se riippuu täysin tilanteesta.
Yksi analyysin hienouksista on antaa sen tekijälle oivallus siitä, että missä se oma flown kokemus elää. Se syntyy silloin, kun pääsemme käyttämään biologisia vahvuuksiamme.
Keskeinen löydös oppimistyylitieteissä on se, että silloin kun toimimme biologisten vahvuuksiemme mukaan, aivomme tuottavat energiaa. Silloin, kun toimimme niitä vastaan, se kuluttaa meitä.
Pystymme toimimaan hyvin pitkäänkin luontoamme vastaan, mutta pidemmän päälle tämä on hyvin kuluttavaa ja silloin ihminen kokee tunnetta, jossa hän ei koe elävänsä täyden potentiaalinsa mukaisesti.
Tosielämässä emme voi kuitenkaan toimia pelkästään omien vahvuuksiemme mukaan, mutta tiedostamalla se, mistä ne omat lahjat ja energia kumpuaa, pystymme rakentamaan elämästämme sellaisen, jossa vaakakupin voi pitää tietoisesti positiivisen puolella.
Monia vaivaa sellainen tunne, että sitä elää vähän niin kuin puolivaloilla. Sellainen olo, että oma potentiaali ei tule täysin hyödynnetyksi. Tämä johtuu siitä, että olemme menneet läpi hyvin tasapäistävän seulan, jossa kaikkien oletetaan oppivan ja työskentelevän samalla tavalla.
Se mitkä aistit meillä ovat luonnostaan vahvat, vaikuttaa suoraan siihen mitä väyliä pitkin informaatio ja kokemukset saavuttavat meidät.
Oppimis- ja työskentelytyyleissä on jaoteltu 9 aistiväylää, joiden kautta sisäistämme uutta informaatiota:
Kuunteleminen
Puhuminen
Sisäinen puhe
Lukeminen
Oikea aivolohko:
Ulkoinen visuaalisuus
Sisäinen visuaalisuus eli mielikuvitus
Taktillinen aisti (käsillä tekeminen)
Kinesteettisyys (koko kehon tekeminen)
Intuitio eli sisäinen tuntemus
Jos ihmisen lukuaisti ei ole esimerkiksi luonnostaan vahva, hän joutuu ponnistelemaan moninkertaisesti sellaiseen henkilöön verrattuna, kenen lukuaisti on jo biologisesti paljon vahvempi. Tällä henkilöllä saattaa kuitenkin olla esimerkiksi vahva intuitio ja kuuloaisti, jolloin hän oppisi parhaiten kuuntelemalla ja tuntemalla. Oikean aivolohkon aistit ovat yleisesti ns. hitaampia ja sen takia näitä ei suosita niin herkästi esimerkiksi koulumaailmassa.
Silloin, kun pystymme toimimaan mahdollisimman hyvin linjassa aistivahvuuksiemme sekä luontaisen tapamme toimia ja ajatella mukaan, työn tekemisestä saa paljon tuottavampaa ja iloisempaa. Kyse ei ole välttämättä edes siitä MITÄ tekee, vaan ennen kaikkea MITEN tekee.
Toinen hyödyllinen aspekti WSA ja LSA analyysissä on se, että se antaa tiedon siitä, mitä asenne- ja käytösmalleja henkilö on omaksunut myöhemmin elämän varrella ja onko siellä paljon ristiriitaa biologisiin ominaisuuksiin nähden. Elämme yhteiskunnassa, joka on perustunut hyvin analyyttisille rakenteille. Tästä syystä on monesti havaittavissa sitä, että esimerkiksi
luontaisesti enemmän kokonaisvaltaiset ihmiset ovat alkaneet kokemaan häpeää kokonaisvaltaisista piirteistä, kuten suurpiirteisyydestä ja spontaaniudesta, ja he ovat luoneet itselleen valtavan kontrollin verhon, joka aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä uupumusta ja työn ilon hiipumista.
Jos siis huomattavaa ristiriitaa esiintyy biologisten ja opittujen ominaisuuksien välillä, se tarkoittaa melkein aina sitä, että henkilö ei elä täysin oman potentiaalinsa mukaan ja on jopa vaarassa ajautua burnouttiin.
Historiaa lyhyesti: Työn juuret ulottuvat 70-luvulle asti. Silloin kasvatustieteiden professorit Kenneth ja Rita Dunn kehittivät 20 vuoden tutkimustyön pohjalta aivotutkimuksiin pohjautuvan oppimistyylimallin. Myöhemmin professori ja emerita Barbara Prashnig alkoi jalostamaan tätä työtä ja näin syntyi Working Style Analysis, Teaching Style Analysis ja Learning Style Analysis työkalut.
Barbara on englannin kielen ja kasvatustieteiden maisteri. Ja myöhemmin hän opiskeli suggestiopediaa ja oppimistyylejä New Yorkissa. Hän on alunperin Itävallasta, mutta muutti jossain vaiheessa Uuteen-Seelantiin ja on oli siellä tekemässä uudistuksia koulutujärjestelmään. Häntä pidetään nykyään johtavana asiantuntijana oppimistyylitieteissä.
Vuonna 2008 Anne Penttinen toi WSA:n Suomeen yhdessä Opekan kanssa. Opeka vastasi tähän aikaan Suomen koulutusärjestelmästä ja opettajien kouluttamisesta. Anne on tehnyt laajoja valmennuskokonaisuuksia hyödyntäen kyseisiä tyylianalyysejä pörssiyhtiöistä julkishallintoon ja urheilupuoleen. Vuonna 2020 Anne Penttinen akkreditoitui Suomen sertifiointivastaavaksi, ja hän kouluttaa nyt uusia asiantuntijoita Consultica Academyn nimissä.
Jos haluat lukea aiheesta lisää suosittelen vahvasti Barbara Prashnigin kirjaa: The Power Of Diversity
Jos haluat selville oman työskentely/oppimistyylisi, olethan minuun yhteydessä. Tämä on todella avartava analyysi!